Sivut

23.8.2015

Maksimekko





Koko kesän haaveilin maksimekosta. Hulmuavasta, jaloissa pyörivästä, kevyestä, kesäisestä. Olosuhteet eivät suoranaisesti kannustaneet haaveen toteuttamiseen, joten mekko jäi ompelematta. Onneksi tuli suloisen helteinen elokuu! Lähes kaksi metriä VIMMAN lettiä muuttui kiireesti yhdessä yössä yksinkertaiseksi olkaimettomaksi mekoksi, jossa on kevyt kuminauharypytys vyötäröllä antamassa rytmiä. Lantiolle kietaisin lisäksi vyön, mutta toimii loistavasti ilmankin. Kiireessä kun ommellaan, ei kaavoja ehdi kaivella. Siksi mekko on saksittu -jälleen kerran- vanhoja hyväksi todettuja vaatteita hyödyntäen. Kesä, viivy vielä hetki!

10.8.2015

Arjen aamukahvi





Viiden viikon loman jälkeen ajatus arjesta tuntuu hieman nihkeältä. On lopetettava ajassa kelluminen, muistuteltava mieleen viikonpäivät, viritettävä herätyskello ja pakattava laukut. Etsittävä kadoksiin eksyneet tavarat, löydettävä päiviin rytmi ja järjestys. Miksi arki loppujen lopuksi tuntuu niin vastakarvaiselta? Mikä sen saisi tuntumaan aurinkoisemmalta?





Kaikki lähtee aamukahvista. Kupillinen nopeasti kotona, töissä sitten toinen. Parin kupillisen jälkeen arki alkaa tuntua jälleen aika mukavalta, rytmi löytyy vanhasta muistista ja uusi kahvikuppi saa hymyilemään jokaisella tauolla. Vähän kuin uusi penaali ekana koulupäivänä!

29.7.2015

Kun ajattelee käsillään


 

Kun ajattelee käsillään, ne toimivat taukoamatta. Rypistävät, hipeltävät, rullaavat, taittavat, kiertävät, katkovat. Varsinkin, jos pitää seistä paikallaan ja odottaa, kuten nyt vaikka esimerkiksi ennen ryhmäliikuntatunnin alkamista. 

Kun ennen jokaista jumppaa ajatuksissaan ryttää, rullaa, taittaa ja hiertää lappunsa lukukelvottomaksi, saa osakseen huvittuneita katseita. Ja kun sitä toistaa riittävän pitkään, saa pilke silmäkulmassa esitetyn ehdotuksen "sähän voisit tehdä noista lapuista seuraavaksi vaikka iltapuvun!". Bingo! Ehkei sentään iltapukua, mutta jos jotain kuitenkin..





Parin kuukauden ajan keräsin omat lappuni ryhmäliikuntatunneilta. Ostin kristallimuovia ja vetoketjun. Kristallimuovi toisessa ja kuittipaperille tulostetut laput toisessa kädessä mieleen juolahti kaukaisesti muovin ja kuittien yhteensopivuus, ja päätin varmuuden vuoksi kopioida kuitit tavalliselle tulostuspaperille. Laput ompelin yhteen kristallimuovin kanssa, jonka jälkeen kokosin ja vuoritin pussukan normaalisti. Nyt löytyy treenikassissakin meikkipussi, ja se jos mikä on takuuvarmasti mätsätty kuntokeskuksen väreihin ja omiin suosikkitunteihin!

PS. Arvatkaapa vaan oliko vaikeaa olla ryttäämättä, rullaamatta ja taittelematta tähän projektiin tulevia lappusia? Auts!

25.7.2015

Geometriaa




Jokin hulluus iski alkukesästä. Teki mieli ommella tilkkupeitto, mieluiten kolmioista. Eikä mikä tahansa peitto, sen piti olla pellavaa ja rehdisti päiväpeiton kokoinenkin.

Helppo juttu. Paitsi. Pellava tunnetusti vetää, kiemurtelee, venyykin sopivasti kulmittain kiskottaessa. Pidin silti pääni, ei tää nyt niin vaikeaa voi olla!

Huolellisesti tehdyt esityöt (kankaiden höyrytys ja millintarkka leikkuu) sekä suorakulmaisten kolmioiden pikaompeluohje auttoivat mukavasti alkuun. Villiinnyin, ja päätin ripotella kolmiot peittoon huolimattoman epäsymmetrisesti. Loppuhuolittelun hoiti reunojen kanttaus, muhkeutta toi väliin tikattu vanu. 

Siitä tuli niin kiva, eikä ollut edes vaikeaa! Ompelua varten panssarimaiseksi höyrytetyt palasetkin ovat käytön myötä pehmenneet ja rypistyneet kotoisasti, ja ne muutamat epäonnistuneet kohdistukset kadonneet ruttujen sekaan. Toimii!


13.6.2015

Kummivauvalahja






Eräänä lämpimänä, kesäisen aurinkoisena lauantaiaamuna rakkaan kanssaeläjän puhelin piippasi. Maailmaan oli tupsahtanut pienen pieni kummityttönen! Koska en ole päässyt varsinaisten vauvanvaatteiden ompeluun kovinkaan hyvin kiinni, tuntui luontevammalta sukeltaa tilkkulaatikkoon ja koota pienelle köllöttelypeitto. Keväisiä värejä, hempeää olematta kuitenkaan liian pastellista. Kolmiotilkkuilu on yllättävän helppoa - ja yllättävän koukuttavaa! Eihän se ihan millilleen joka kohdassa mennyt, mutta kokonaisuudesta tuli tällä tilkkulukokemuksella varsin pätevä. Syntymäpäivän auringonpaiste ja värisävyt tallentuivat vauvalahjaan just eikä melkein!

11.6.2015

Giant Circle




Joskus sitä heiluu ikiliikkujan tavoin, vailla päätä vailla häntää, aamusta iltaan. Hyppää jumpasta lennossa vielä toiseen, energiaa kun riittäisi vaikka maailman valloittamiseen. Sitten toisinaan kutsuu sohva, hyvät sarjat, ompelukone tai kasa naistenlehtiä, eikä ulko-ovesta viitsisi oikeastaan edes poistua.
 
Joskus kankaan kuosi sytyttää heti. Mieleen nousee kymmeniä sovelluksia ja toinen toistaan kiinnostavampia ideoita joihin kangasta voisi käyttää. Ja sitten on ne kankaat, jotka tarjoavat haastetta. Pyörittämistä, ajatustyötä, soutamista, huopaamista. Toisinaan kangas herää henkiin vasta vaatteena. Kuten nyt.

Energisen puuskan hieman laannuttua maltoin jälleen istahtaa hetkeksi ompelukoneen ääreen. Täydellisyyttä hipovat leggingsit ovat omalla hyväksi havaitulla kaavalla ommellut, kankaana Jyväskylän Kangaskaupan digiprinttitrikoo. Kuosin suuret pallot katoavat legginsseihin ja tuovat samalla housuihin virkistävän rytmityksen. Superkivat!


Kangas: Giant Striped Circles, Jyväskylän kangaskauppa
Kaava: oma

6.6.2015

Mansikkatyynyt




Nuorten neitokaisten kanssa saa toisinaan elää hulvattomia hetkiä. Tällä kertaa sydämen sai sykkyrälle neljävuotias kummityttönen, joka oli sisustuslehteä selaillessaan ihastunut lehdessä esiteltyyn leikkimökkiin. Mökki oli juuri niin prinsessainen kuin viisivuotiaan unelmat nyt yleensä ovat, ja tyyliin sopien mökin sängyllä lojui kasa mansikkatyynyjä. "Minun Annukka-kummi ompelee varmasti minulle tuollaisen tyynyn!" oli todennut topakasti, ja jatkanut lehden lukemista. Kun tämä kummi sitten asiasta ohimennen kuuli, ei voinut olla ompelemattakaan. Pienet on pienen haaveet, mutta niin tärkeät!

Ohjeistusta mansikkatyynyyn löytyi täältä, kankaat omista kätköistä kierrätettyjä. Ja mitä tapahtui kun omat neitokaiset näkivät lahjaksi menevät tyynyt? Kyllä. Onpahan nyt mansikoita!

31.5.2015

Tyyne


Tyyne on monestakin syystä rakas. Se on 'Mekkotehdas aikuisille' -kirjan malli, josta olen haaveillut kuukausitolkulla, jonka vuoksi olen valvonut yömöhään ja jonka vuoksi päätin, että kolmekymppinen neitokainen ei vaan voi eikä saa olla liian vanha jottei voisi käyttää tyllihametta! Aivan erityisen 'Tyyne -tyllimekosta' tekee lisäksi se, että oma mummini on nimeltään Tyyne.





Kymmenen metriä unelmanpehmeää, kauniin lähes savuisen harmaata tylliä, haaleanharmaata trikoota ja hento samettinauha toimivat täydellisesti yhteen. Päättämätön nainen kun olen, en osannut valita millaisen yläosan mekkoon haluaisin. Ratkaisin ongelman ompelemalla hameen erikseen, jolloin toppiosaa voi vaihdella fiiliksen tai käyttötarkoituksen mukaan. Kesään sopii olkaimeton, talvella hameen voi yhdistää pitkähihaiseen.

Arvata saattaa, kuinka viisivuotiaat neitokaiset olivat pökertyä onnesta hameen nähdessään. 'Kuningatar', 'prinsessa' ja 'kaunein maan päällä' -nimitykset tietysti imartelivat, mutta onneksi ystävä pudotti hyväntahtoisesti takaisin maan pinnalle toteamalla minut mekkoineni hörhöksi. Taitaa tuntea ystävänsä liian hyvin, sillä prinsessainen ei kyllä taida olla synonyymi annukkamaisen kanssa. 





Koska suuresta rakkaudestani en ole mistään hinnasta valmis luopumaan, lisättäköön tunnelmaan se annukkamainen osio jollain muulla tavalla! ;)


Harmaa trikoo Jyväskylän kangaskauppa
Tylli Alemana Dance Center
Samettinauha Ompelukone- ja tarvike Keinonen


11.5.2015

Se pirteämpi paita!





Koko syksyn ja talven ompelin erisävyisiä sinisiä ja harmaita vaatteita. Kun aurinko sitten viimein asettui taloksi näillekin leveysasteille, peilistä tuijotti takaisin paitsi likaisen harmaat vaatteet, myös kalpeanharmaat kasvot. Ei pue harmaa ei, totesin, ja suuntasin kangaskauppaan.

Onhan siinä jotain ysärimäistä, mutta olkoon. Olo pirteässä paidassa on kuin vasta laitumelle lasketulla vasikalla! Vertauskuva, jota ei tarvinne sen enempää selitellä - kuva kertokoon kaiken oleellisen. 

Kaava oma, lisää tietoa täällä.
Kankaat Jyväskylän kangaskauppa.

2.5.2015

Ruut




Kevät, sinua on odotettu! Lähes yhtä odotettu on ollut Mekkotehtaan uusi aikuisille suunnattu kirja. Monta ihanaa mekkomallia odottaa ompelijaansa, pöydällä on metritolkulla kankaita näitä ihanuuksia varten. 'Ruut' on oikeasti mekko sekin, mutta pienin muutoksin siitä muotoutui kevyt kesäpaita. Kukkasifonki ihastutti ja kauhistuttikin, mutta valmiina vaatteena olen suorastaan hullaantunut siihen!

Kangas Eurokankaasta