13.3.2016

DIY-harrastajan KonMari




Tuo paljon puhuttu, trendiaallon harjalla surffaava pinkki kirja. Se, jonka nimeen toiset vannovat, ja josta toiset ärsyyntyvät suunnattomasti. Siivoustapa, jonka luvataan mullistavan koko elämäsi. Suuria lupauksia, suuria odotuksia.

Konmari on japanilaisen siivousekspertti Marie Kondon kehittelemä siivousmenetelmä, jonka tehokkuus kiteytyy kysymykseen "tuottaako se iloa?" Jos ei, laita se kiertoon. Menetelmällä voi käydä läpi lähes mitä vain - vaatekaapin, astiat, paperikasat, pyyhkeet ja lakanat, valokuvat, harrastusvälineet, viherkasvit. Hurjimmat konmarittavat jopa sähköpostinsa, Facebook-kaverinsa ja puhelimensa yhteystiedot. Siinä sivussa käsittelyyn saattavat huomaamatta joutua myös ihmissuhteet, ajankäyttö ja elämänarvot. Ja kun tavara vähenee, ympäristö ja ajatukset selkeytyvät. Toistuva, ilon tuottamiseen perustuva päätöksenteko opettaa. Tuhansien säntillisten, intuitioon perustuvien toistojen jälkeen on helppoa sanoa "ei" esineille joita ei tarvitse, ja ympäröidä itsensä iloa tuottavilla asioilla. Toisin sanoen - on helpompaa keskittyä olennaiseen.




Olen aina ollut tehokas kierrättämään tarpeetonta. Silti järjestyksen ylläpitäminen on ollut vaikeaa. Aika tuhraantuu tavaroiden paikasta toiseen siirtelyyn, raivaamiseen ja kadoksissa olevien esineiden etsimiseen. Koti on pysynyt järjestyksessä juuri ja juuri, ja arki pyörinyt, no, tavallaan. Mitä enemmän aikaa kuluu siivoamiseen, sitä vähemmän sitä luonnollisesti jää muuhun. Ja kun ei ehdi, on helpointa sulkea silmänsä ja vetää ovi perässään kiinni.





Miten tämä kaikki sitten liittyy käsitöihin? No, tiedättehän - kun innostus ja inspiraatio pyyhkäisevät yli, on vaikeaa keskittyä siihen mitä ympärillä on. Puhumattakaan siitä, miltä ympärillä näyttää. Ja kun ympärillä näyttää tältä, ei tarvita salapoliisin hoksottimia ymmärtääkseen ettei työskentely rojukasassa varsinaisesti tue tehokkuutta. Vaikka innostusta olisikin, se karisee hyvin nopeasti harrastehuoneen ovella. Siivoaisinko, jotta pääsisin ompelukoneelle asti, vai lähtisinkö sittenkin kuntosalille? Niinpä.






Viikkotolkulla siihen aikaa menikin, mutta jokainen hetki on ollut sen arvoista. Siinä lajitellessani kankaita, työvälineitä, lankoja, maaleja, puikkoja, nappeja, nauhoja, papereita ja muuta tuiki tarpeellista, tulin samalla prosessoineeksi itse käsillätekemistäkin - mitä teen ja miksi? Mihin käytän aikaani ja mitä haluaisin tehdä enemmän? Mistä voisin luopua? Mikä tuottaa iloa, mikä puolestaan tuntuu pelkältä velvollisuudelta? Samaan tahtiin kun kierrätin, lahjoitin ja myin itselleni tarpeetonta tavaraa, kysymykset alkoivat saada vastauksia kuin itsestään. Hämmentävintä tässä kaikessa on kuitenkin ollut se, että harrastehuonetta, joka tuskin koskaan on pysynyt viikkoa kauemmin siistinä, ei ole konmarituksen jälkeen tarvinnut siivota kolmeen viikkoon!

Lienee sanomattakin selvää, että tämän kokemuksen innoittamana olen konmarittanut -kuten tuhannet muutkin järjestelyideologian taian löytäneet- pian koko talon. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle, mutta suosittelen silti tilaisuuden tullen ainakin silmäilemään kyseistä kirjaa. Matka sotkuisen kaapin uumeniin saattaa vaihtua elämysmatkaksi omaan sisimpään! Ja jos ei, niin ei se siisti, helposti järjestyksessä pidettävä komerokaan huono lopputulos ole.

15 kommenttia:

  1. Mullakin on tuo kirja luettuna ja on nyt tytöllä lainassa. Itse sanoin, että musta ei KonMaria saa tekemälläkään, mutta vaatekaapissa sovelsin sitä menetelmää (paitsi etten heittänyt mitään pois, vaan siivosin sen laittamalla paidat, topit, sukat ym KonMari tyyliin koreihin)...ja ne on pysynyt suht järjestyksessä! :) Askartelu- ja ompelutavaroihin en ole käynyt käsiksi..pitäs varmaan kun on just kirppis pöytäkin hankittuna...niitä on vaan niin paljon ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa on minusta hyvä perusajatus, ja se antaa ajattelemisen aihetta mm. omiin kulutustottumuksiin liittyen. Ja se tapa asettaa tavarat järjestykseen on näyttänyt toimivan meilläkin, uskomatonta! Tuo harrastustavaroiden konmaritus oli iso ja aikaa vievä prosessi, mutta ainakin mun mielestä se kannatti. Tsemppiä urakkaan! :)

      Poista
  2. Onko korituolin pehmusteen päällineb itse tehty? Minullakin on tuollaine tuoli enkä missään nimessä aio heittää pois mutta pehmuste siinä on ruma. Osaisinkohan tehdä siihen uuden päällisen itse?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korituolin päällinen on itse tehty, itseasiassa koko tuoli on uudistettu. Bloggasin sen jokunen vuosi sitten tänne http://annukanaurinkoiset.blogspot.fi/2012/08/pallotuolin-muodonmuutos.html Päällinen ei ole hankala tehdä, ompelin sen muistaakseni kuudesta sektorista, ja sivuun kaksi pitkää vetoketjua jotta päällisen saa pesua varten irroitettua. Ei vaikea juttu, uskon että onnistut! :)

      Poista
  3. Minun pitäisi tehdä sama omassa harrastehuoneessani. Tavaraan on kertynyt tilaan nähden aivan liiikaa, joten pitäisi tehdä inventaario ja luopua osasta. Muuten ei kohta enää mahdu sekaan. Tuollaisesta seinälokerikosta voisi kuitenkin aloittaa, jotta saisi ompelulangat kätevästi kädenulottuville ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompelulangat käden ulottuvilla on parasta mitä ompeluhuoneessani on! Kerätköön pölyä, aivan sama, ihaninta on että ne tulee laitettua takaisin paikoilleen heti käytön jälkeen kun ovat ihan vieressä. :)
      Tsemppiä siivousurakkaan!

      Poista
  4. Juuri eilen kävin ompeluhuoneen puolella ja käännyin pois kun siivous tuntui liian työläältä. :D Tuttu tunne siis. Itselläni vaan on ikävä tapa että kun saan suurimman osan siivottua iskee kova inspiraatio levittää kankaat uudelleen esille ja alkaa ompeleen. Täytyy kyllä kirjastosta kyseinen kirja hakea, jos itsekkin pääsisi kaikesta turhasta eroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tunnistan tuon tunteen, se on ahdistavaa! :D Tavaroiden paikalleen pistäminen on mullakin se suurin heikkous, mutta nyt oon yrittänyt skarpata. Konmarin myötä tavara väheni ja järjestys parani, joten palauttaminen on kyllä tehty nyt niin helpoksi ja vaivattomaksi että loppu vika on sitten korvien välissä jos en saa tavaroita paikoilleen.. ;)

      Poista
  5. mie en ole moisesta kuullutkaan...olen jo varmaan tippunut jo kärryiltä kun omakin huone on ihan POMMI...joka pitäisi räjäyttää....mutta VALO loistaa tunnelin päässä saan oman uuden työhuoneen ja tämä työhuone/lastenhuone yhdistelmä loppuu LOpultakin...ei se ole koskaan toiminut...eli eikusta rojujen kimppuun...kiitos inspiksestä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, yhdistetty työ- ja lastenhuone kuulostaa kohtalokkaalta! Meillä olis varmaan jatkuvasti saumurinlangat solmussa assistenttien käydessä asentamasssa koneita. :) Onnea uudelle työhuoneelle, nythän sulla ois oiva sauma käydä tavarat läpi ja siirtää ne sitten kauniissa järjestyksessä uuteen kotiinsa työtilaan! :)

      Poista
  6. Ihana huone! Sitten joskus kun me muutetaan suurempaan, niin mulla on ihan varmasti oma ompeluhuone!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä kätevä! Alun perin sisävarastoksi suunniteltu, rakennusvaiheessa tingin siihen "varmuuden vuoksi" isomman ikkunan - jos vaikka sais ompelukonetta varten pienen pöydäm niin riittäis valokin sitten. Hiljalleen sitten taisin vallata koko varaston... :D

      Poista
  7. Tulipa upea harrastehuone. Pitäisi kyllä tehdä sama itsekin ja poistaa kaikki tarpeeton ja vähän sellaisia suunnitelmia on taas kun teen kevätsiivouksia. Liisa

    VastaaPoista
  8. Hei!

    Aina välillä käyn ihailemassa blogiasi ja nyt silmääni pisti mielenkiintoisen aiheen lisäksi eräs kangas kuvissasi. Kyseessä on tämän kirjoituksen toiseksi ylin kuva, jossa puuvillakankaiden laatikosta kurkkaa hieman pinosta ylös valkopohjainen kangas, jossa on tummemman ja vaaleammanpunaisia sekä vihreitä pikkupalloja. Ihastuin kankaaseen, sellainen aivan vaatisi päästä ruokapöytämme tuolien pehmusteiksi. Satutko muistamaan, mikä kangas on ja mistä olet sen ostanut?

    Kiitos kauniista blogistasi!

    Heidi

    VastaaPoista