Kesken

Kevät toi mukanaan tupaan kevätflunssan. Paljon on kesken ja vaikka en itse kipeänä olekaan, olo on jotenkin haahuileva. Vaikea tarttua mihinkään, varsinkaan viimeistelyihin. Näissä kahdeksassa kuvassa on niitä keskeneräisiä jotka ovat viimeistelyä vaille valmiita. Puuttuu pari ruuvia, kiinnittimiä, viimeiset maalikerrokset, tarkemmat valokuvat, osa kokonaisuudesta ja jopa ajatuskin. No, valmista tulee hiljalleen, pian näette!

Keväthuivi

Keväällä tarvitaan ehdottomasti kevääseen sopiva huivi. Sopivasti kukkia, haaleanvaaleita sävyjä, pitsiäkin. Kukkakangas on löytö Eurokankaan palalaareista (olenko jo kertonut kuinka aina, joka ikinen kerta, sorrun niiden äärellä?) ja pitsi metritavaraa Sinellistä. Huivi on neliö, jonka kahdelle sivulle ompelin pitsin. Ihana. Kevätkin saapui juuri sopivasti!

Maailman helpoin bolero

.. tai jos ei helpoin, niin ainakin nopein! Tarvitsin juhla-asuun sopivan lämmikkeen harteille eikä huivi tuntunut kovin kätevältä vaihtoehdolta. Vaatekauppoihin en ehtinyt, joten jotain oli keksittävä. Kangaslaatikosta löytyi joogahousuista ylijäänyt pala mustaa viskoositrikoota.

Vain kaksi saumaa. Uskoisiko? Edestä bolero jää kivan avoimeksi, takaa taittuu kaksinkerroin harteille ja  laskeutuu alaosastaan kauniisti pussimaisesti.

Tässä vielä melko karkea kaavakuva boleron "kaavasta". Koska trikoo ei purkaudu, tämä bolero on hyvin helppo ja nopea toteuttaa. Erilaisilla mittasuhteilla boleron luonnetta voi muuttaa joko istuvammaksi tai  takkimaisemmaksi. Seuraavaksi aion kokeilla oikein isoa boleroa, sellaista, johon voin kääriytyä. 

Värisuora

Jatkumoa sydänpipoille. Mmm.. kuvaa katsellessa alkoi tehdä mieli salmiakkia! Kaava Moda 7/12, ruttupipo. Kangas Ikasyriltä. Tykkään!

Psst! Blogin kävijämittari raksuttaa ihan huimia lukemia! Bloggerin lukijaraadin kautta kirjautuneita on reilua tusinaa vajaa 200 ja Fb-sivullakin parinkymmenen jälkeen tulee tasalukemia. Koska kävijämäärä on suoraan suhteessa blogin vuorovaikutuksellisuuteen, joka puolestaan on tämän touhun suola, olen päättänyt järjestää jotain kivaa kun mittari raksahtaa tasalukemiin. Pysytääs kuulolla!

Sydämiä, sydänystäviä

Ikasyrin sydänvelour päätyi pipojen lisäksi housuiksi. Aivan ihanaa, pehmeää kangasta. Voi kun itsekin osaisi tehdä itselleen näin kirkkaanvärisiä vaatteita!

Housujen kaava on High Jump (OB 4/11) koossa 110 cm. Taskut oma sovellus. Kasvunvaraa on reippaanlaisesti, mutta napakan vyötäröresorin ja lahkeensuuresoreiden vuoksi pääsevät käyttöön jo nyt. Kerrankin näin päin, yleensä onnistun ompelemaan just sopivia vaatteita jotka sitten jäävät ihan liian nopeasti pieniksi.

Voi, on tuo kangas vaan niin hurmaavaa, mietintämyssyyn jää josko sitten kuitenkin ompelisin jotain myös itselleni.. hyviä ehdotuksia kaavan suhteen?

EDIT: Pipoista löytyy enemmän aiemmasta postauksesta.

KevätRiinet

Räystäät tippuvat vettä, aurinko pilkahtelee ja ilmassa tuoksuu kevät. Mekkotehtaan kirjaa selailtuani innostuin penkomaan kangaslaatikoita, ja niin syntyi kaksi prinsessamekkoa.

Mekot ovat Mekkotehtaan Riine -kaavalla ommeltuja, koko 98/104 cm. Ohjeeksi oli annettu että tyköistuvamman mekosta saa tekemällä yläosasta yhtä kokoa pienemmän. En kuitenkaan uskaltanut sillä koot 86/92 on meillä sivuutettu jo kauan kauan sitten. No, olisi ehkä pitänyt, sillä nyt mekkoset ovat väljät. Toisaalta kevään ensimmäiset juhlat näillä juhlitaan jo pääsiäisenä, joten alle tarvitaan joka tapauksessa pitkähihaista paitaa ja väljyys on toivottua.

Ylpeänä voin todeta kankaiden olevan jälleen pelkkiä jämiä ja varastojen aarteita! Keltaisesta mekosta löytyy tähteitä mm. kevättakin vuoresta ja tilkkupeittojen taustakankaista, jotka jo sinänsä ovat kierrätettyjä, vanhoja ihania lakanoita. Pinkistä mekosta löytyy niinikään tilkkupeittojen jämiä, vanhaa pöytäliinaa ja jopa mummin vanhaa kauluspaitaa. Ja kangasvuoret ne vaan hupenevat hupenemistaan!