Sivut

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Söpöstelypipot ne olla pitää!



Neuloin muutama talvi sitten itselleni valkoisen palmikkopipon. Kun pääsin loppuun ja päättelin pipon, huomasin, että pipo on liian lyhyt eikä ylettänyt korville. Purin pipoa riittävästi, neuloin uudestaan ja päättelin. Ja taas pipo jäi lyhyeksi! 'Kolmas kerta toden sanoo' ei onnistunut senkään vertaa, viimeinen palmikkokierros venähti liian pitkäksi. Äh! Pipo jäi laatikkoon lojumaan.

Pari vuotta myöhemmin siivosin laatikkoa muuttoa varten kahden pienen apulaisen voimin ja neidit ihastuivat pipoon täydestä sydämestään. Kina piposta muodostui siinä määrin dramaattiseksi että pyysin apukäsiä neulomaan toisen, lähes samanlaisen pipon. Rusetit ja napit koristeeksi, ja nyt on neideillä ihanat söpöstelypipot. Ja niin, kyllä tällaiset suloisuudet pukevat paljon paremmin pieniä neitosia kuin isoa neitokaista. :)

Hernepusseja



Tuttua juttua - pikapikana kasa hernepusseja ja niille säilytyspussukka, menevät lahjaksi 1-vuotiaalle. Oikeasti pikapika ei ollut ihan niin pikaista, mutta kun alkuun pääsi niin valmista tuli suht vaivatta (kunhan ompelukone löytyi ensin yhdestä muuttolaatikosta, ompelulangat ja nuppineulat toisesta ja valmiiksi leikatut kankaat ehkä siitä kuudennesta avatusta laatikosta..) Tässä vaiheessa kyllästyin etsimiseen, enkä enää jaksanut etsiä virallista valkokangastani, vaan kuvauksen taustana sai luvan toimia näytepala tapettia.. ja sen on kuva näköinenkin!

perjantai 27. tammikuuta 2012

Liitutauluja



Vanhoista kirpputoreilta haalituista taulunkehyksistä tuli oikein kivoja liitutauluja! Pitkään niitä kehyksiä etsinkin mutta ilmeisesti vain vääristä paikoista - kun kehyksiä alkoi löytymään, sain kantaa kotiin (muuton alla, kaikin puolin järkevää..) puolenkymmentä erikokoista ja kivaa taulua ja/tai kehystä kun en osannut päättää mitkä muutamat olisin valinnut. Onneksi liitutaulumaaliakaan ei myydä alle 0,9 l pienemmissä purkeissa, joten jotta maali saadaan kulutetuksi tarvitaan myös maalattavaa materiaalia!

Keittiön liitutaulun pohjana on parin euron maalaus kehyksineen. Pokat (n. 35 x 55 cm) ovat maalattu ensin kertaalleen pohjamaalilla ja sen jälkeen pariin otteeseen valkoisella puolihimmeällä kalustemaalilla. Liitutaulun pohjana on alkuperäinen harrastelijamaalaus, jonka päälle maalasin ensin pohjamaalin ja sen jälkeen kolme kerrosta liitutaulumaalia. Valoa vasten näkyy alla olevan maalauksen siveltimenvedot, aika hauska yksityiskohta.



Lapsille tein isomman liitutaulun pelkistä taulunkehyksistä (n. 80 x 65 cm). Liitutaulun pohjaksi sahasin ohutta vaneria, joka maalauksen jälkeen nidottiin paikalleen nitojalla. Liitujen säilytystä varten kiinnitin kehyksen alareunaan kuppivetimen väärinpäin - ei ehkä kaikkein kätevin säilytysratkaisu, mutta veikeä se on.


Intoa näiden tuunaamiseen riitti riesaksi asti, sillä siinä samassa tohinassa unohtui suurin osa kehyksistä kuvaamatta. Onneksi  isoimmasta jäi sentään jälki kameraan.



Viimeiseksi pieni teaseri tulevasta. ;)

maanantai 23. tammikuuta 2012

Maustepurkkeja


Joulukuinen kuivien ruoka-aineiden järjestelyvimma jatkuu edelleen. Vuorossa ovat mausteet, jotka saivat uudet purkit isoista Piltti-purkeista. Tekstit kirjoitin posliinitussilla, tarkemmat ohjeet löytyvät aiemmasta postauksestani täältä, kliks! Purkkien teko sujui muuten vanhalla rutiinilla, mutta posliinitussin jälki oli muuttunut jopa aavistuksen harmahtavaksi. Hieman epäselväksi jäi oliko pigmentti jämähtänyt tussin pohjalle vai oliko se loppumassa, mutta ilmeisesti kolme viikkoa käytön välissä oli liian pitkä aika. Onneksi akuuttia tarvetta tussille ei juuri nyt ole, joten kevään juttuja varten ehdin hyvin hankkia uuden. 



Maustekaappia availee nykyään ilokseen, vai mitä tuumaatte? :)

maanantai 9. tammikuuta 2012

Juhannusruusu



Pitsimattokaan ei blogissani liioin esittelyjä kaipaa, laskeskelin että tämä on jo kolmas laatuaan. Ohjeena tuttu Juhannusruusu, tällä kertaa tismalleen ohjeen mukaan tehtynä. Ontelokuteen sijaan virkkasin jälleen perinteisellä matonkuteella ja koukulla 12, joten halkaisijaksi tuli ohjeen 105 cm:n sijaan melko tarkalleen 140 cm. Lisää matonkudetta on jo koukulla, näiden parissa on helppo rentoutua tv:tä katsellessa kun putoilevat silmukat eivät voi jäädä huomaamatta huolimattomammaltakaan. :)

PS. Jos haluat saada päivitykset Facebookin kautta, muistathan klikata itsesi tänne! Omaan Fb-tiliin lakkaan pian päivittämästä. :)

perjantai 6. tammikuuta 2012

Huopikkaat


Viime talvena tuunasin pitkävartiset Lahtisen huopikkaat. Olin aikanaan halunnut nimenomaan pitkävartiset huopikkaat, mutta käytössä havaitsin etteivät ne sopineet jalkoihini - kävellessä väljä varsi heilahti jokaisella askeleella kiinni pohkeeseen, ja mitä enemmän askeleita kertyi, sitä enemmän huopikas hiersi. Tuunaamaan siis!

Ensimmäiseksi leikkasin varren mattopuukolla selvästi matalammaksi. Alunperin tarkoituksena oli karva"kauluksen" tekeminen oikeiden karvalahtisten tapaan, mutta mistään ei löytynyt vaaleanharmaata, luonnollisen oloista karvakangasta. Samaan aikaan kenkäkaupoissa oli paljon saappaita neulosvarrella, ja ajatuksesta innostuneena päätin yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa.

Varren neulos on neulottu kolminkertaisella 7-veljestä langalla tasona erilaisia palmikoita yhdistellen. Nappilistaa jäljittelevä osio on ommeltu kiinteästi kappaleen toiseen reunaan kiinni ja napit ovat vain koristeena. Neuloksen korkeudesta 1/3 on taitettu varren sisään ja kiinnitetty huopikkaaseen paremman puutteessa kuumaliimalla, mutta tämä on yllätyksekseni toiminut todella hyvin! Yhden talven käytön jälkeen neulos on edelleen tiukasti kiinni huopikkaassa ja ennen kaikkea olen näihin edelleen tyytyväinen. Vois melkein sanoa että kivemmat näistä tuli kuin esikuvistaan, tai persoonallisemmat nyt ainakin!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Lipsahdus hifistelyn puolelle..

Olihan tätä jo mietitty, mutta en ajatellut että näin pian olisi tarvetta. Aktiivisena bloggerin käyttäjänä unohdan, että ilman sitä (ja mm. Bloglovin'ia sekä Blogilistaa ym.) blogeja voi olla hieman haastavaa seurata ns. reaaliajassa. No, nyt myös facebookkaajat pääsevät seuraamaan 'Annukan aurinkoisia' helpommin ja tuoreeltaan. Olkaapa hyvät - *kliks*!

Olen hieman hämmentynytkin siitä kuinka paljon blogissani on kävijöitä. Ihan pian ylitetään virallisesti 10 000 kävijän raja ja lukijoitakin on kohta 30. En haluaisi höyrytä, mutta ehkä pienen pienesti tekisi mieli pykätä pystyyn blogimaailmasta tuttu arvonta. Ihan vaan siitä riemusta, että tämä on kivaa puuhaa ja että on ihmeellistä, miten työpäiväkirjani jaksaa kiinnostaa ihmisiä. Kiitos ja kumarrus teille, nyt tämä poistuu virkkuukoukun hyvään seuraan! :)

tiistai 3. tammikuuta 2012

Puulaatikoita


Puutyökurssin syksykaudella naputtelin kaksin kappalein puulaatikoita. Ajatuksena oli että näissä voisi säilyttää esim. lehtiä, mutta viimeistelyvaiheessa tulin siihen tulokseen että oikeampi paikka voisi kuitenkin olla ulkovarasto ja puutarhatyökalut..

Maalaukseen asti kaikki meni hyvin. Aluksi ajattelin maalata laatikot peittävällä valkoisella, mutta naulakoiden maalaamisen jälkeen päätin yrittää päästä hieman helpommalla. Keksin ostaa puuvahaa, ja aluksi ajatus oli tehdä laatikoista tumman ruskeat. Rautakaupassa kuitenkin höyrähdin ja käteeni tarttui harmaa vaha, joka ei sitten toiminutkaan niin hyvin mäntyisen, lämpimän sävyisen puumateriaalin kanssa vaan puun oma väri jäi kuultamaan vahan alta liikaa. Alunperin suunnittelin myös tekstaavani laatikoiden kylkeen jotain, mutta pari kokeilua valmiilla ostosabluunalla riitti; tekstistä tuli suttuista ja jotenkin tylsän näköistä vaikka yritin olla kuinka huolellinen tahansa.

Kyllä näissä silti potentiaalia on - mietinnässä on näyttäisinkö laatikoille oikein karkeaa hiomapaperia sekä vähän lisää vahaa, ja askartelisinko tekstit valmistarroilla vai kokeilisinko toisenlaista tekstaustapaa. Ehdotuksia?

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Värjäyskokeiluja


Sain tässä taannoin ison laatikollisen erikokoisia pitsiliinoja (kiitos!) ja olipa seassa yksi virkattu päiväpeittokin. Peitto oli hieman kellastunut ja siitä löytyi muutama pinttynyt tahrakin, jotka eivät hävinneet kunnon kuudenkympin pesussakaan. Peitto itsessään kesti pyörityksen kuitenkin hyvin, joten ajattelin uhkarohkeasti kokeilla peiton värjäämistä harmaaksi. Väripaketissa varoiteltiin laikukkaasta lopputuloksesta mikäli värjättävä kangas on likainen, mutta lopputulos yllätti täysin!





Uusi harmaa peitto on tasaisesti värjäytynyt, ihanan syvän sävyinen harmaa. Mallailin tätä jo keinutuolin selkänojalle, mutta pyökin värinen keinutuoli riitelee harmaata vastaan. Joutaa keinutuoli saamaan pintaansa pian sen valkoisen maalin, jota se on kerjännyt meille tulemisestaan saakka! Nyt uskallan lähteä värjäilemään myös muita pitsiliinoja, joita olen lahjoituksena saanut muualtakin (kiitos niistäkin!).

Uusia tuulia!

Vaihtuneen vuoden kunniaksi avasin blogin yhteyteen Pienen Aurinkoisen Puodin. Sieltä löytyy kaikkea sellaista mitä käsilläni teen mutta mille en itse löydäkään käyttöä. Näperrellessäni pyrin käyttämään materiaalit tarkasti hyödyksi, mutta rajansa kai silläkin kuinka paljon yhteen talouteen oikeasti tarvitaan pussukoita, sohvatyynyn päällisiä, lyhtyjä jne. Lisäksi harrastelijapohjalta kun teen, tapahtuu myös mittavirheitä. Siispä uusia liian pieneksi/suureksi havaittuja lastenvaatteita saattaa ilmaantua myytäväksi. Myyntiin laitettavat asiat ovat kuitenkin aina siistejä ja viimeisteltyjä, maanantaikappaleet joutavat romukoppaan. :) Käykää kurkkaamassa!