Säilytyslaatikoita

Pitäisi varmaan laittaa sivupalkkiin erilliset tunnisteet teemoille 'säilytys' ja 'tapetti', näitä tuunauksia nimittäin tuntuu nyt tunkevan blogiinkin asti yhtenään.

Säilytystilaa ei liene kenelläkään riittävästi emmekä mekään tee siitä poikkeusta. Sen lisäksi olen hieman leväperäinen tavaroiden säilyttäjä (terveisiä vaan vanhemmilleni ja miehelleni!), joten hiljattain olen yrittänyt motivoida itseäni järjestelmällisyyteen silmää miellyttävien säilytysratkaisujen myötä. Netistä löytyy toinen toistaan ihanampia laatikoita, purkkeja ja pussukoita säilyttämiseen, mutta en millään raaski maksaa useita kymppejä varastoon tai kaappeihin laitettavista laatikoista.

Paikallisen sekatavarakaupan tuulikaapista bongasin tyhjiä roskiin meneviä kenkälaatikoita. Päällystin laatikot -jälleen kerran- tapetilla, ja johan kelpaa!

Laatikoihin pääsivät kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta ostetut ja tutuilta saadut pitsiliinat ja -nauhat sekä reunapitsit. Laatikot ovat söpöt, jopa niin kivat etten millään ole saanut vietyä laatikoita takaisin varastoon. Että sehän oli sitten järkevää se tuunaaminen, nyt tasoilla pyörii entistä enemmän tavaraa. Ovatpahan ainakin kauniissa paketeissa!

Pssst! Vaikka pitsiliinoja on iso kasa, joukosta uupuu valkoisia pieniä (halkaisijaltaan 10-25 cm) pitsiliinoja. Tarvitsisin niitä isompaan projektiini, joten jos sinulta löytyy nurkista joutilaita, laita sähköpostia tai jätä kommentti! Maksan liinoista toki kohtuullisen korvauksen.

Uusiokäyttöä

Löysin kirpputorilta kivan värisen miesten xxxl-koon kauluspaidan eurolla. Nappasin paidan tyytyväisenä mukaani mielessäni selkeä suunnitelma.

Leikkasin paidasta tuubin jonka yläreunaan ompelin kuminauhakujan. Tuubin etukappale on paidan etukappale nappilistoineen. Rinnan kohdalle ompelin kujan kiristysnyöriä varten. Nyöristä ompelin reilusti parimetrisen, jotta se ylttää kolmesti ympäri, rusetille, ja vielä jää pitkät narut vyötärölle roikkumaankin. Takakappaleelle pienet muotolaskokset, lopuksi helman suoristus ja päärmäys. Kesän lempipaita!

Tässä vielä lähtötilanne. Aika iso muutos!

Tyynyliinamekko

Kesän helpoin ja nopeatekoisin mekko on syntynyt! Kyseessä on siis ns. tyynyliinamekko (pillowcase dress), malli, jota paljon lapsille ommellaan. Tässä tapauksessa kuitenkin aikuisten koossa, mutta idea on pitkälti sama. Rinnan alle kietaisin nyörin tuomaan hieman muotoa mekkoseen ja helmaan ompelin frillan. Mekko saa näyttää huolettomalta, joten jätin tarkoituksella helman ja kädentiet huolittelematta. Kangas on trikoota, Eurokankaan palalaarista pari vuotta sitten haalittua, en ole aikaisemmin raaskinut leikata sitä. Kangas riitti just eikä melkein, jäljelle jäi vain pieniä suikaleita. Täydellistä kesäompelua - nopeaa, vaivatonta ja helppoa!

Muoks! Lisään tähän loppuun pienen kaavakuvan josta on helppo ottaa suuntaa omille mitoille. Kuvan mekko on kokoa S/M. Itse leikkasin kankaan sen riittävyyden (ja kierouden) mukaan, kangas oli n. 150 cm leveää ja kappale 80-90 cm korkea. Oman mekkoni etu- ja takakappaleen korkeus on siis vajaat 80 cm ja leveys leveimmästä kohdasta (helmasta) hieman alle 70 cm. Viisas ostaa kangasta hieman enemmän jotta nyörit saa täydeltä pituudelta leikattua, eikä frillakaan tarvitsisi koota kahdeksasta palasesta..

Vastaava ohje on julkaistu aiemmin ainakin '101-ideaa' -lehdessä, ja netistäkin variaatioita löytynee etsimällä pilvin pimein.

Rannelenkillisiä pitsipussukoita

Toiveesta ompelin jälleen muutaman rannelenkillisen pitsipussukan. Siinä sivussa tein vielä pari ylimääräistä, eihän sitä koskaan tiedä milloin on seuraavan kerran tarvetta.

Itsellenikin jätin yhden, niin käteväksi olen kuullut kerrottavan. Testaillaan!

Hellehatut

Pitäisi, pitäisi, pitäisi. Kesähattujen ompelu venyi ja venyi, mutta kun lupailivat säätiedotuksessa hellerajan rikkoontumista oli pakko raahautua ompelukoneen eteen. Ja nopeastihan se sitten loppujen lopuksi kävi.

Hellehatut ovat Ottobren ilmaiskaavalla (löytyy Ottobren nettisivuilta). Malli on hyvin samanlainen kuin viime vuoden hatuissa, tämä nyt testattu malli peittää kuitenkin paremmin myös niskan ja lippa ulottuu pidemmälle. Ja ainahan vaihtelu virkistää!

Hatut odottelivat somistuksia -nauhoja, pitsiä, nappeja- pöydänkulmalla viikkoja. Sitten saapui helleaalto, ja kiireellä pakon edessä ompelin lipan saumakohtaan kasan eriparinappeja. Toisaalta aika kiva näin!

Tervetuloa helle!

Arkistointilipastosta lelujen kodiksi

Olin onnekas ja sain edellisen postauksen pienten apteekkarinlipastojen lisäksi isomman, 20-laatikkoisen vanhan arkistointilipaston itselleni kunnostettavaksi.

Pienten lipastojen tapaan tämäkin kaipasi kipeästi hiomakonetta ja maalisutia, eikä se alkuperäisessä olemuksessaan liioin kerännyt kehuja rakkaalta kanssaeläjältäni. Taisi miesparka olla ennemminkin kauhuissaan kun raahasin parikymmentäkiloisen, 47 cm korkean, 88 cm leveän ja 40 cm syvän möhkäleen makuuhuoneen nurkkaan seisomaan. Oma ajatus lipaston tulevaisuudesta oli kuitenkin kirkas - onneksi niin, sillä muutoin olisin ehkä luovuttanut työmäärän edessä. Työvaiheet ovat samat kuin apteekkarinlipastoissa, tällä kertaa vaihdoin kuitenkin maalisudin suosiolla telaan rungon isoja pintoja maalatessa.

Hahloihin leikkasin tapettien mallipaloista sopivat suikaleet (miten paljon näytepaloja omakotitaloa rakennettaessa nurkkiin kertyykään!) ja lopuksi lipasto sai pyörät alleen.

Ei samaksi uskoisi, vai mitä? Lipaston loppusijoituspaikaksi tulee neitosten huone, lipaston päälle nukkekoti ja laatikoihin kaikki se pieni tavara jota leikeissä tarvitaan. Sopivasti hempeää mutta kuitenkin reipaslinjaista. Tykkään!

Apteekkarinlipastot

Sain pari pientä arkistointilaatikkoa/apteekkarinlipastoa. Täydelliset askartelu- ja ompeluarsenaalini hyvin alkaneen järjestäytymisen jatkoksi!

Laatikot olivat alkuperäisessä kunnossaan ja kolhuiset, naarmuutuneet ja likaiset. Varsinkin ylempi kahden laatikon kokonaisuus kaipasi ehdottomasti käsittelyä jo värinsäkin puolesta, alemman laatikoston kanssa mietin hetken ennen hiomakoneeseen tarttumista. Olisihan siinä toisaalta ollut fiilistä tuollaisenaankin, mutta laatikoston kunnon puolesta hiomakone ja maali tuli tarpeen.

Kun kaikki irtoavat osat olivat poistettu, hioin vanhat lohkeilevat lakkapinnat karheiksi hiomakoneella. Hionnan jälkeen laatikostot on pohjamaalattu kahteen kertaan, sen jälkeen maalipinta on kertaalleen kevyesti hiottu ja lopuksi maalattu vielä pintamaalilla uudestaan kahdesti. Maalauksen jälkeen helat ja vetimet paikoilleen, ja valmista on!

Tapettien mallipaloista leikkasin sopivat palat vedinten ja helojen taakse. Tuohon voisi vielä naputella dymolla kunkin lokerikon sisällöt, jos raaskisi.

Nyt vaan odotellaan (..edelleen..) sitä siivousinnostusta.

Säilytyspurkit

Pääsin minäkin viimein tuunaamaan säilykepurkkeja kun töiden kautta sain tilaisuuden pelastaa kasan kannellisia metallipurkkeja pieneen muutosleikkiin.

Ensiksi etikettien irroitus, liimatahrat ym. muut epätasaisuudet pois..

.. jonka jälkeen tapettiliisteriä, jämätapetteja ja joitakin skräppipapereita purkkien kylkiin kiinni. Pelkäsin -jälleen- miten liisteri pitää metallipinnassa, mutta pelko oli onneksi -jälleen kerran- aiheeton. Kiinni on ja pysyy!

Tilpehöörin määrä on loputon, mutta tässä onneksi jo pientä järjestyksen alkua..