Sivut

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Pitsilaukkuja


Pääsin ompelemaan tilaustyönä pari pitsilaukkua. Toiveena oli että pussukkaan/laukkuun mahtuisi lompakko, kännykkä, avaimet sekä korkeutensa mahdollisesti ja/tai leveydensä puolesta esim. virkkuukoukku/kynä tms. Aiemmasta pitsilaukusta oppineena tein näistä pussukoista vielä aavistuksen edeltäjäänsä isommat, vetoketjun avautuva osa on n. 16 cm ja korkeuttakin pussukoilla on 19 cm.



Toinen pussukka on rannelenkillä varustettu ja toisessa on olkahihna. Molemmista pussukoista hihna on näppärästi irroitettavissa nipsun ansiosta. Pussukoiden pitsiliinat ovat tilaajan omia, kierrätettyjä, ja tuttuun tapaan pussukan taustapuoleltakin löytyy pieni pala samaa pitsiliinaa.


Näitä(kin) voisin tehdä kasapäin, ovat niin suloisia ja kuitenkin omanlaisiaan jokainen. Jälleen saan toistella mantraa "en-tarvitse-enempää-pussukoita" jotta en sorru ompelemaan näitä lisää mukamas tarpeeseen (= nurkkiin pyörimään). Nämä lähtevät siis maailmalle, toivottavasti ovat mieluiset!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Pitsipatalappu ohjeineen





Parista tekemästäni pitsimattoprojektista jäi kasa ylimääräistä kudetta, joka pyöri nurkissa toimettomana. Valkoinen paksumpi kude virkkaantui säilytyskoreiksi (niistä lisää myöhemmin) ja loput jämien jämät ja ohuemmat lyhyet kuteenpätkät muovautuivat patalapuiksi. Mm. Maija olikin jo tehnyt kivoja ohjeita matonkuteista virkattuihin/ neulottuihin patalappuihin, mutta kaipasin vielä lisää söpöstelyä ja lumihiutalemaista fiilistä. Tällaisia syntyi ja jonkinmoisen ohjeenpoikasenkin kirjoittelin muistiin, lähinnä itselleni, mutta löytyy myös täältä sikäli mikäli joku sellaista kaipaa.




Pitsipatalappu

Virkkuukoukku nro 8/10/12 käsialasta ja matonkuteen paksuudesta riippuen.
Patalapun halkaisija n. 24 - 27 cm.

Aloitus: Virkkaa 5 ketjusilmukkaa, sulje renkaaksi piilosilmukalla.
1 krs: Virkkaa 3 kjs (vastaa yhtä pitkääpylvästä), 1 kjs, *1 pitkäpylväs + 1 kjs*, toista *--* x 7. Tämän jälkeen 1 kjs, 1 ps kolmannen kjs:n silmukkaan. Työssä yht. 19 s.
2 krs: Virkkaa 1 kjs, *2 ks ketjusilmukkalenkin kaareen, 1 ks pitkäänpylvääseen*, toista *--* x 8. Virkkaa 1 ps aloituksen 2. kjs.aan. Työssä yht. 28 s.
3 krs: Virkkaa 1 kjs, *4 kjs ja 1 kiinteä silmukka* (kiinteä silmukka ensimmäisen kerroksen pitkän pylvään kohdalla olevaan kiinteään silmukkaan), toista *--* x 7, 4 kjs, 1 ps ensimmäisen kjs:n silmukkaan. Työssä yht. 46 s.
4 krs: Virkkaa kjs-ketjuun *½pylväs, 4 pylvästä, ½pylväs ja 1 ks edellisen kerroksen kiinteään silmukkaan*. Toista x 8, virkkaa 1 ps edellisen kerroksen kiinteään silmukkaan. Työssä yht. 54 s.
Ripustuslenkki: Virkkaa haluamasi määrä ketjusilmukoita (n. 15-20) lenkiksi, päättele ja kiinnitä lenkiksi.

Matonkuteen paksuudesta riippuu kuinka monta pylvästä kannattaa 4. kerroksen piparkakkureunukseen virkata. Ohjeessa on neljä (vaaleanharmaa patalappu), mutta valkoisen patalapun reunukseen virkkasin kolme. Paksummalla kuteella virkatessa neljän pylvään (+puolipylväät päälle) reuna jäi kupruilemaan ikävästi.

Allekirjoittanut ei vastaa ohjeeseen mahdollisesti sisältyneistä kömmähdyksistä, tämä oli ensimmäinen kokeilujaan ja täysin harrastelijapohjalta raapustettu. Jos virheitä/ epäselviä kohtia löytyy, vinkatkaa ihmeessä! :)


Taidan jättää yhden patalapuista kukkaruukun alle, huolimattomana kukkienkastelijana vikanani on läikyttää kasteluvedet pöydille. Patalappu voisi ehkä imeä ylimääräiset mukavasti pois?

maanantai 24. lokakuuta 2011

Iso pitsimatto




Siinä se nyt on, ihanuus! Halkaisijaltaan 230 cm, painoltaan reilut 11 kg, luonnonvalkoinen jättikokoinen pitsimatto. Maton malli pohjautuu Kauhavan Kangasaitan Juhannusruusuun, mutta kerroksia matossa on enemmän ja loppu meni silkaksi soveltamiseksi maton ollessa halkaisijaltaan kaksi kertaa alkuperäistä mallia kookkaampi. Matonkuteet ovat Triteksiltä - ihanaa, tasalaatuista ja pehmeän napakkaa kudetta.

Tekeytymisaika matolla oli todella pitkä suhteessa siihen, kuinka nopeasti matto lopulta valmistuikaan. Kuteiden ostosta maton aloittamiseen hurahti useampi kuukausi, jonka jälkeen muutamassa päivässä virkkaamiseen koukuttuneena tein maton piparkakkureunusta vaille valmiiksi. Vaikka olin reilusti yliarvioinut tarvittavan matonkuteen määrän, loppui kude silti kesken. Siitä alkoikin taistelu oikeanlaisen kuteen metsästämisessä, (Tampereelle kun on meiltä matkaa), eripaksuisten (ja -laatuisten) kuteiden yhteenvirkkauksessa ja työn viimeistelyissä. Jos kaikki puretut ja uudelleen virkatut kerrokset huomioitaisiin, matto olisi halkaisijaltaan varmasti reilusti päälle kolmemetrinen. Silti en kadu tekemääni työmäärää, matosta tuli omalla mittapuullani täydellinen!

Matto on lähdössä vielä höyrytykseen, jonka jälkeen ajatuksissa on käsitellä maton pohja kevyesti "jarrusukkalioksella" joka varmistaisi maton, tai ainakin piparkakkureunusten, pysymisen jotakuinkin paikallaan.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Opetellen..


Nyt kun ikuisuusprojektien kimppuun on päästy, jatkettakoon samalla linjalla. Olen haaveillut pitkään saumurin ostosta ja lainassa koekäyttöä varten on ollut kaksi ostoehdokasta. Jotta perustellun ostopäätöksen pystyy tekemään, täytyy koekäytön tapahtua ihan tositoimissa. Nämä kaksi kimonohupparia syntyivät siis siinä sivussa kun taistelin illat pitkät langoituksien, säätöjen ja muiden ihmeellisyyksien parissa.


Paidan kaava on Ottobren 4/06 velourhuppari koossa 86 cm. Kangas on ihanaa uutta Nansoa Triteksiltä. Hupparit ovat hyvin samanlaiset, mutta toteutustavoiltaan poikkeavat toisistaan paljonkin. Samalla kun opettelin saumurin käyttöä, opettelin ompelemaan trikoota ja käyttämään kaksoisneulaa. Ja se mikä meni vikaan ensimmäisessä versiossa, yritettiin tehdä toisin toisessa versiossa. Ehkä hieman liikaa uutta opittavaa yhteen (tai siis kahteen) työhön, joka kyllä paistaa armottomasti läpi lopputuloksessakin. Onneksi kangas kuitenkin on niin ihanaa etteivät nämä varmasti käyttämättä jää!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Nimikoiden


Rasti seinään! Tässä eräs ikuisuusprojekti, joka on viimein saatu päätökseen. Kaapissa kuukausikaupalla lojunut Fimo-massa sai käyttöä alkuperäisen loistoidean unohduttua (ehkei se kovin hyvä idea ollutkaan kun pääsi unohtumaan?), kun bongasin nämä Pieneltä Linnulta. Ja sitten se idea marinoitui 'to do' -listallani puoli vuotta..


 Jatkuvaan pyykkikoneen pyöritykseen kyllästyneenä päätin tehdä pyyhkeille nimikkokyltit. Näin pyyhettä ei tarvitse vaihtaa ainakaan sen vuoksi, ettei tiedä uskaltaako siihen pyyhkiä kasvonsa vai onko sillä kenties  hetkeä aiemmin kuivattu vaippapeppu. Tekstit painoin leimasinaakkosilla, uunissa kovettamisen jälkeen sidoin paperinarusta ripustuslenkit ja sujautin somisteeksi kirkkaan helmen. Aika kivat! Kuviin saakka kylteistä eksyi vain osa.


Massaa jäi hieman yli, siitä pyörittelin muutamat sydämet. Nämä jäävät odottamaan jatkoajatusta. Ehkä jääkaappimagneetteja, pinssejä tai vaikka rintakoruja laukkuun kiinnitettäväksi?

perjantai 14. lokakuuta 2011

Lisää nappeja



Toiveeni kuultiin, pääsin tehtailemaan lisää nappikorviksia! Vihreät ovat eriparia - toinen kuvioitu, toinen perinteinen, molemmat tismalleen samaa sävyä. Mustat ovat perinteisen kauniit napit, halkaisijaltaan 10 mm. Toivottavasti kummatkin korvikset ovat saajilleen mieluisat.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Nappikorvikset



Siivoillessani nappilaatikkoa löysin kasapäin kauniita pikkuruisia nappeja. Sellaisia, jotka juuri sopivasti istuisivat korviksiin. Kun ensimmäinen testipari kesti hyvin käyttöä eikä liimaus ratkeillut liitoksistaan, tein kaveriksi vielä muutamat nappikorvikset lisää.


Valkoiset, ilmeisesti luusta tehdyt napit, ihanan sirot ja juhlavat.


Vanhoista kuluneista metallinapeista tuli aika hauskat ja rouheat korvikset.


Eriparinapitkin sopivat sävyiltään ja olemukseltaan kivasti yhteen. Napit liimasin korvispohjiin kaksikomponenttiliimalla, ja hyvin on toistaiseksi päivittäistä käyttöä kestänyt. Näitä voisin tehdä kymmenittäin lisää, mutta ei kai sitä ihminen kovin monia oikeasti tarvitse?

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Yllätys yllätys!

Mitähän lienee rouva puuhaillut kun on blogissa ollut niin hiljaista? No näitä, jälleen.

 
Kuvat kertokoot puolestaan, nämä ompelukset eivät esittelyjä kaipaa. Mutta ah, mitkä värit!




Traktorikannet matkustivat uuteen kotiinsa ja maatuskatkin ovat jo käytössä, mutta pöllöt huhuilevat vapaana. Vuorina turkoosia, limenvihreää ja vadelmanpunaista polkadot-palloa.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Virkkausta..

Kohta on iiiso pitsimatto valmis! Pari iltaa kun jaksaisi vielä temuta tehokkaasti matonkuteen ja virkkuukoukun kanssa, sitten käyttää maton pesulassa höyryprässissä ja sitten, ah, levittää lattialle!

Poistin vanhan blogin, ja vasta jälkeenpäin huomasin ettei google huomioi tätä uutta lainkaan. Tiedä sitten missä vika, asetukset kun pitäisi olla kunnossa, pitää seurata löytyykö ajan kanssakaan vai pitääkö tehdä jälleen peliliikkeitä. Voihan harmitus!