Sivut

tiistai 30. elokuuta 2011

Kahvia, kiitos.


Viimeisin näistä isoista maalaamistani tauluista on 'Kahvia, kiitos' (2010, akryyli kankaalle, koko 90 x 90 cm). En enää edes muista kuinka kauan suunnitelma kahvikuppitaulusta pyöri mielessäni - milloin suunnitelmassa oli hahmo halaamassa kuppia, milloin istumassa viehkosti reunalla uittaen varpaitaan maitokahvissa. Lyijykynäluonnoksia tätä taulua varten löysin kymmeniä ja suuntaa antavaksi malleiksi itse kuvattuja otoksiakin useita. Onneksi kuva hautui ajan kanssa, sillä siitä tuli juuri sellainen kuin toivoin. Käden ja silmän yhteistyö pelaa siis vielä, vaikka tauluja syntyykin harvakseltaan ja harjoittelun määrä on romahtanut.

Tätä taulua tehdessä tuli todettua että ruskean sävyillä maalaaminen on haastavaa! Palapelin piti aikanaan valmistua ruskean eri sävyissä, mutta silloin luovutin aikani yritettyäni. Haaste jäi silti voimaan ja tuli sekin siis nyt myöhemmin selätettyä. Seuraavaksi ehkä ne harmaan moninaiset sävyt? :)

PS. Anteeksi hieman suttuinen kuva, valon määrä ei tainnutkaan olla kuvaushetkellä riittävä..

torstai 25. elokuuta 2011

Kangasmuovikasseja


Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi kangaskassit muovikassin kaavalla! Ensimmäisen kerran näitä on suunniteltu vuosia sitten, jolloin ompelin kasan ns. tavallisia kangaskasseja. Ne eivät kuitenkaan palvelleet toivotulla tavalla kauppakasseina ja ajatus kangaskassista muovikassin kaavalla heräsi. (Kuvassa kassi on näköjään taiteltu vinoon, suora se ainakin vielä ommellessa oli.)



Ja niin.. olisipa vaan silloin tullut tehtyä, niin helppo, nopea ja yksinkertainen tämä projekti oli! Ainoa asia joka projektia hieman hidasti oli se, että koekäytin samalla ostokandidaattisaumuria, enkä ollut aivan sinut laitteen kanssa. Reilussa tunnissa kasseja syntyi silti kolme.



Kankaat ovat Ikeasta, hinta-laatusuhteeltaan täydellisiä tähän ompelutyöhön! Paksuja ja tukevia mutta kuitenkin edullisia. Vielä kun muistaisi ottaa kassit mukaan kauppaan..

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Rymyrensseleitä

Kaikki alkoi siitä, kun keväällä poikettiin luonto- ja erämessuilla. Ohimennen talouden herrahenkilö huomasi -innokas metsästäjä kun on- Saksan armeijan ylijäämävaraston myyntipisteen, jossa myytiin maastokuvioituja takkeja 0,50€/kpl ja nappasi sellaisen mukaansa. Kaupantekoa odotellessa väläytin, että näistähän tulisi hyvin pienelle väelle asiaankuuluvat metsästyshousut perinteiselle jokavuotiselle metsästysreissulle (herrasväki metsästää, muut pitävät rentoa oleilua mökissä ). Ehkä olisi pitänyt pitää ajatus omanaan, sillä paluuta ei ollut..


Kahdesta L-koon takista riitti juuri hyvin kolmiin 86-senttisiin pöksyihin. Kangas itsessään on varmasti rymyämistarkoitukseen laadukasta, kulutusta kestävää ja lian hyvin itseensä piilottavaa. Kaunistahan se ei mielestäni ole ja näiden tekeminen oli kyllä melkoisen itsetaistelun takana. Eihän tyttösille voi laittaa tällaista päälle! Onneksi (?) innokas metsästäjä tsemppasi vieressä, muuten olisi saattaneet jäädä housut tekemättä.


Housujen kaava on Ottobren peruskaava jota on muokattu omiin tarpeisiin sopivaksi. Tein housuista väljät jotta liikkuminen näissä olisi helpompaa, kangas ei nimittäin jousta tippaakaan. Tyttöjen housuihin laitoin limenvihreät resorit sekä vyötärölle että lahkeensuihin. Lisäksi sommittelin niihin pinetä rusettia, polvipaikkaa yms. somistetta, mutta sain pidettyä itsehillintäni kurissa. Lahjaksi meneviin poikien housuihin piti kuulemma ehdottomasti laittaa ruskeat resorit, sillä "eihän Poika voi muuten olla sorsapassissa muiden miesten kanssa puskassa!" Niinpä, miten en tullut ajatelleeksi..? ;)

PS. Kuulemma lahjaksi menneet housut olivat herrashenkilöiden mieleen ja reilun vuoden vanha poikakin oli tepastellut ylpeänä pöksyissään - olivathan ne samanlaiset kuin kaikilla isommillakin pojilla! Kiva että tuli tarpeeseen!

maanantai 22. elokuuta 2011

Pyykkipäivä


Vaikka taloudessa ei (vielä) ole tarvittu pyykkipoikia kuin muutaman kerran, innostuin tekstittämään niitä ison kasan. Tekstit leimasin vedenkestävällä musteella, jotta pyykkäri saa olla huoletta ripustellessaan pyykkejään ulos aurinkoon. Asiaankuuluvasti pyykkipojat on nimetty pyykkäämiseen liittyvillä sanoilla, mutta joukosta löytyy paljon myös tsemppaavia sanoja arjen kotitöihin - ilo, riemu, nauru, hymy..


Ei varmaan uusi idea, mutta en ainakaan muista mistä olen tämän päähäni saanut. :)

perjantai 19. elokuuta 2011

Neuvolakortin kansia


Heinä- ja elokuussa syntyi kahdelle ystävälleni maailmaan pieni ihminen, ensin prinssi ja joitakin viikkoja myöhemmin prinsessa. Nämä neuvolakortin kannet odottelivat valmiina saajiaan ja matkasivat tuoreille tulokkaille ja vanhemmille yhdessä PaaPiin Kilikattien kanssa.


Koska vauvojen sukupuolet eivät olleet ennakkoon tiedossa, tein neuvolakortin kansista reippaat sekä tytöille että pojille sopivat. Toisen vuori on sinipilkullinen ja toisessa samanlainen vihreä. Idea näissä on sama kuin aiemminkin.


torstai 11. elokuuta 2011

Hajamielinen sininen


Saanko esitellä - ensimmäinen maalaamani taulu ja samalla ensimmäinen akryylimaalikokeilukin, Hajamielinen Sininen (2000). Taulu on kooltaan n. 80 x 75 cm, maalattu kankaalle. Kaikista tekemistäni tauluista tämä on edelleen ehdoton suosikkini, vaikka sinistä nykyään harvemmin missään muodossa käytänkään. Taulun pohjalta syntyi myöhemmin Purjehdus.

Jaksaakohan näitä taulupostauksia vanhoista maalauksista lukea kukaan? No, vahinko on jo tapahtunut, eikä jäljellä ole enää kuin yksi isompi maalaus. Joka sekään ei itse asiassa ole edes vanha, mutta siitä lisää tuonnempana. :)

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Sitruuna


Sitruuna (2002) on maalattu akryylimaaleilla puulle. Taulu on 70 x 85 cm kokoinen. Mallina oli jostain mainoksesta bongattu otos sitruunasta, jossa ihastuin heti kuvan hehkuvan keltaisiin sävyihin. Siitä ajatuksesta lähdin sitten muokkaamaan omaa versiota, lopputulos on tässä. Tämäkin on maalattu kansalaisopiston öljyvärimaalauskurssilla ja jälleen maratontaktiikalla, kuinkas muutenkaan. :)

tiistai 9. elokuuta 2011

Palapeli


Yläaste- ja lukioaikaan maalasin aktiivisesti. Tauluja ei tullut kuitenkaan kuvattua ja ajan kanssa ne ovat jääneet seiniltäkin pois. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni, jotain dokumentointia on tehtävä! Ja niin, ei se toisaalta ole ihme ettei näille tauluille ole löytynyt seinältä paikkaa, melkoiseksi väriterapiaksi osoittautuvat kun näin jälkikäteen niihin palaa.

Palapeli (2003) on maalattu akryylimaaleilla puulle. Taulu on kooltaan 80 x 80 cm, yksittäisen palan koko on n. 16 x 16 cm. Taulu valmistui hitaasti, kansalaisopiston öljyvärimaalausryhmässä aloitin tätä syksyn ensimmäisillä tunneilla ja keväällä kiireellä lopettelin. Toisaalta ongelma on aina ollut sama - suunniteltujen taulujen koot suurenevat joka kerta, ja aikaa tekemiseen kuluu tuntikaupalla.

maanantai 8. elokuuta 2011

Vadelma ja Kirsikka


Kun tein itselleni puuhelmet, niihin ihastui ikihyviksi myös pari pientä tyttöstä. Sen jälkeen en ole saanut helmiä itse käyttääkään, vaan helmet löytävät aina tiensä parempiin käsiin. Tästä tarpeesta syntyivät siis tyttömäiset puuhelmet Vadelma ja Kirsikka.




Helmet ovat muuten samanlaiset kuin edeltäjänsä mutta pituudessa hiukan lyhyemmät. Koska olisi tylsää jos tytöillä olisi aivan samanlaiset korut, tein toisista helmistä vaaleanpunaiset piristeenä kirkkaita muovihelmiä, ja toisiin vaihdoin isot helmet pinkeiksi ja väleihin sujautin suklaanruskeita helmiä. Ainakin toistaiseksi ongelma helmien käytön suhteen on siis ratkaistu, jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa..

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Peppimekot


Peppimekon (Peppiessun) kaavan löysin Iinulta. Myös kangas on samasta paikasta tilattua, ohutta pehmeää vakosamettia. Mekot ovat 86 senttisiä, mutta yllätyksekseni helma jäi silti kohtalaisen lyhyeksi. Se ei kuitenkaan haittaa, eipähän jää helmat polvien alle kontatessa, mutta ajateltu kasvunvara jäi uupumaan. Vaikka eipä kai tämä malli tosiaan mekoksi alunperin ole tarkoitetukaan?






Essu on yksinkertainen ja nopea ommella - yksi etukappale ja kaksi takakappaletta yhteen ja lopuksi reunojen huolittelut vinokaitaleella. Etukappaleeseen ompelin lisäksi taskun. Saumurin puuttuessa kokeilin tehdä sivu- ja olkasaumat pussisaumalla, vaikka hyvin olisi varmasti pärjätty siksak-huolittelullakin. Jäljestä tuli siistimpää kuin uskalsin toivoakaan!



Hauskat ja kivan rempseät vaatekappaleet - eivät ole mekkoja mutteivät paitojakaan. Koekäyttäjät tykkäsivät!

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Askel epämukavuusalueelle

Paperiaskarteluun en ole vuosiin juuri kajonnut. Kiinnostusta kyllä on, mutta korttien (hitusenkin monimutkaisempi) tekeminen, leimailu, skräppäys yms. ovat vieraita asioita ja termistön ymmärrykseni verrattavissa kaukomaiden kielen ymmärrykseen. Oon kyllä viettänyt tunnin jos toisenkin monien upeiden askartelublogien ääressä, hiljalleen kerännyt rohkeutta ja ihania papereita yms. pieniä tarvikkeita ja pyöritellyt niitä käsissäni.




Idea perhostaulusta kypsyi mielessä pitkään ja taulu syntyi nopeasti. Onhan tuo mallikin nyt tosi yksinkertainen, ei paljon taitoa vaadita, heh. Korkein rima taisi siis olla -kuten yleensäkin- oman pään sisällä.




Perhoset saavat kaverin sydäntaulusta jonka idea oli melko suora plagiaatti Annan sydänkortista. Sen rohkaisemana päädyin lopulta toteuttamaan perhostaulun, ja samalla napsuttelin sydämet sydäntaulua varten. Annalta on muuten peräisin uusi ihana äitikoru!


Nyt kun jää paperiaskartelun suhteen on rikottu ja kokemus oli positiivinen, voisi sitä kai uudelleenkin jotain yrittää?