Sivut

torstai 30. kesäkuuta 2011

Saippuaa!


Oliiviöljysaippua 

Toukokuussa tehtiin pienellä porukalla saippuaa itse alusta alkaen. Idea ja pääkoordinaatio tähän tuli ystävältä, joka oli innostuksissaan ehtinyt jo tilata kirjankin ja kilokaupalla puhdasta lipeää. Pieni seikkailu netin ihmeellisessä maailmassa kertoi, että saippuanvalmistukseen voi koukuttua. Aika lähellä totuutta tässäkin tapauksessa! ;)

Tarkkoina kotikemisteinä valittiin ensimmäiseksi kokeiluksi helppo ja yksinkertainen oliiviöljysaippua, jossa siis ainesosina ainoastaan oliiviöljyä, vettä ja lipeää. Yksinkertaisuudessaan valmistusprosessissa mitattiin ensin rasva/öljy, sitten lipeä ja viimeiseksi vesi. Lipeä sekoitettiin varovasti veden joukkoon, jonka jälkeen lisättiin rasva/öljy ja muut mahdolliset raaka-aineet. Hetken tehosekoittimella surruuttelun jälkeen seos paksuuntui ja muuttui kiisselimäiseksi, ja sen sai kaataa astiaan jähmettymään saippuamassasta riippuen tunneiksi-vuorokaudeksi. Massan jähmetyttyä se leikattiin paloiksi ja jätettiin kypsymään pariksi kuukaudeksi, jonka aikana lipeä neutralisoituu ja saippua valmistuu.


Mantelisaippua


Tervasaippua aidosta tervasta


Merisuolasaippua 

Kaikki ohjeet löytyvät Saara Kuhan kirjasta Käsin tehtyä saippuaa. Sieltä löytyy myös tarvittavat turvallisuusvinkit ja paaaaljon inspiraatiota! :)

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Käärepaperit


Vuosi ja 1,5kk takaperin kannoin edessäni aika komeaa reppua. Masukipsi tehtiin raskausviikolla 35+5, tyttöset syntyivät 36+1. Kipsi ei valmistunut siis hetkeäkään liian aikaisin!



Kipsi syntyi helposti ja nopeasti. Vatsani vuorattiin ensin märällä sideharsolla ja tuorekelmulla, sen jälkeen päälle kieputeltiin kipsinauhaa. Nauhaa sai laittaa melko paksusti jotta kipsi kuivuttuaan kestäisi käsittelyn. Kipsi esikuivahti muutamissa minuuteissa, jonka jälkeen sen sai nostaa sivuun kuivumaan. Puoli vuotta se sitten pyörikin nurkissa valkoisena raakileena, kunnes sain ajatuksen. Tulostin tyttöjen valokuvia erikokoisina ja vuorasin  kipsin niillä decoupage-tekniikkaa apuna käyttäen. Sen verran oikaisin, että ensimmäisen kerroksen lakan tein itse Eri-Keepperistä ja vedestä, ja vasta päällyslakkana käytin decoupage-lakkaa. Hyvin toimi! Kuvien asettelu oli oma hauskuutensa - A-tyttö "istui" lähes koko raskausajan alhaalla vatsanpohjassa, joten hänen kuviaan liimailin niille paikoille ja koska B-tyttö majaili poikittain yläosassa mahakumpua, hänen kuviaan löytyy vastaavasta kohdasta kipsiä. Pisteenä iin päällä on satiininauha, joka on tietysti vaaleanpunainen kun tyttövauvoista on kysymys. Tykkään tästä hurjasti, hauska muisto isosta mahasta ja tyttöjen ensimmäisistä kuudesta kuukaudesta.

PS. Anteeksi kömpelö blurraus - kuten ehkä arvata saattaa, kuvankäsittely ei ole vahvin lajini..

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Toisaalla..

Täällä virkataan mattoa eikä valmista ole vielä esitellä, mutta sitä odotellessa 'annan aarteet' arpoo! Ja mitä ihanuuksia siellä onkaan! Kliks!

PS. Mikä siinä on että aina pitää aloittaa uusi projekti, vaikka tekeillä on kasapäin entisiäkin? Etsin nro. 8 virkkuukoukkua tuntitolkulla ilman tulosta. Sen sijaan löysin ainakin puolenkymmentä enemmän tai vähemmän keskeneräistä ompelu-, askartelu- ja neuleprojektia...

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Pitsilyhdyt





Idea pitsilyhdyistä on pyörinyt mielessä jo useamman kuukauden, mutta tarvittavia materiaaleja ei ollut heti saatavilla. Ohje löytyi jälleen kerran blogien ihmeellisestä maailmasta, tällä kertaa täältä. Sovelsin ohjetta sen verra, että kiinnitin pitsit lasipurkkeihin kuumaliimalla sprayliiman sijaan. Hyvin toimi sekin, tosin liiman kanssa saa olla hyvin varovainen jotta välttyy palovammoilta. En ihan onnistunut.

Isomman purkin pitsit ovat osa isompaa pitsiliinaa, varoen purin pyörylät irti ja ompelin ne toisiinsa kulmistaan kiinni. Tämän jälkeen hieman liimaa pitämään pitsi paikoillaan, ja valmista tuli. Pienemmän purkin pitsi on itseasiassa vanhasta kapiotyynyliinasta purettua. Itse liina oli jo rikkinäinen ja pitsikin paikoitellen purkautunut, mutta sitä paremmin se sopii uuteen tehtäväänsä lyhdyn somisteena. Koristeina lisäksi paperi- ja juuttinarua, satiininauhaa ja nappeja.

Eikös kesälläkin voi ihan hyvin poltella tuikkuja, kun kerran on näin romanttiset lyhdytkin?

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Tviit tviit!




Hattuja hattuja, jälleen hattuja! Yksi iso ilo lapsille ommellessa on se, että tulosta syntyy nopeasti. Jopa niin nopeasti, että olen ehtinyt tehdä muutaman tilaushatunkin. Lippiksen kaava on jälleen Ottobreta 3/2010, malli Coconut. Kooltaan vaaleanpunaiset hatut ovat n. 50cm ja sini-ruskeat n. 48cm.  Ruskea kangas on puuvillaa, ruudulliset vuoret vichyruutupuuvilla. Aplikoinneissa omia jämäkankaita, pitsiä ja nauhoja. Aluksi tein omille tytöille hatut hieman pienemmällä lipalla ja kiinnitysnauhat satiininauhasta, mutta käytössä huomasin hyvin nopeasti että lippa saisi olla reilumpi ja nauhatkin mielellään karkeammat. Tilaushattuihin siis lippaa isommaksi ja pehmeistä kengännauhoista kiinnitysnauhat. Toivottavasti toimii!

Kesälierikoita




Kun ilmat lämpenivät, kävivät pipot ja tumput tarpeettomiksi. Hatut eivät kuitenkaan ole meillä suosiossa, vaan lentävät päästä alta aikayksikön. Jotain oli siis tehtävä! Täydellisen hellehatun kaava löytyi Ottobre Kids 3/2010 -lehdestä, malli Sunny Fields. Kankaana jälleen uutta amybutleria ja vuorena ohuehkoa puuvillakangasta. Hattuja tuli alkuun vahingossa kolme, sillä ensimmäinen pallokuvioinen osoittautui aivan liian isoksi. Uusintayritykseen vähän enemmän tarkkuutta ja heti onnistui paremmin! Hukkaan ei silti mennyt väärän kokoinenkaan yksilö, hieman pienentämällä ja muokkaamalla siitä tuli nimpparilahja kummitytölle. Ja jippohan tässä hatussa on se, että lieri kulkee pitkällä otsalla varjostaen kokonaan sekä kasvot että korvat. Lisäsin malliin lisäksi solmimisnauhat sivuille, nyt ei saa tomerinkaan pikkuneiti hattua päästään - ainakaan kovin helposti!

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Pikkupussukat



Facebookissa levisi tammikuussa käsityöhaaste. Vastasin kutsuun, ja omaan haasteeseenikin vastasi neljä muuta. Haasteen tehtävä oli vuoden 2011 aikana saada omin käsin aikaiseksi jotain jokaiselle haasteeseen vastanneelle. Pussukkavimmoissani ompelin aina-niin-tarpeellisia pikkupussukoita, jotka kulkivat postimiehen mukana ystäville ympäri Suomea. Kaava on -jälleen- oma ja hyvin yksinkertainen, pussukalla kokoa on n. 12 x 12 cm. Kätevä vaikka mp3-soittimelle, pyöräilyreissulle jätskiä ostamaan kolikkokukkarona tai vaikka terassille luottokortin ja kännykän jemmaksi... ;)

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Kesämekot




Kesällä syntyy kukkamekkoja! Sain pienen palasen tuota ihanan vihreää kukkakangasta jo aiemmin keväällä, tarkoituksena tehdä siitä mekko keltaisen synttärimekon kaveriksi. Kangasta oli kuitenkin reippaanlaisesti yhteen, mutta niukasti kahteen mekkoon. Jokusen viikon ajatus kypsyi mielessä ja tässä tulos!

Kaava mekkoon on oma, koko 80/86 cm.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Ikkunapeili


Vihdoin! Näitä vanhoja ikkunanpokia metsästettiin vaihtelevalla innokkuudella vuosien ajan pitkin kirpputoreja, sukulaisia ja käytetyn rakennustavaran myymälöitä. Ja sitten löytyi! Ikkunoiden iästä ei ole varmuutta, mutta käsin ovat veistetyt ja pitkät sivut olivat toisissaan kiinni puutapein. Kunnostaminen oli helppoa - ikkunat osiin, hieman hiomapaperia ja pesurättiä, ikkunoiden tilalle peilit ja valmista tuli! Kokoa ikkunoilla on n. 140 x 50 cm. Harmikseni eivät mahtuneet vierekkäin seinälle, mutta ehkä sitten joskus.. Tällä hetkellä toinen toimii eteisen peilinä ja toinen on ruokapöydän takana, tilan tuntua antamassa.

Sen verran mukavaa hiominen ja kunnostaminen oli, että kirpputoreilla olen silmäillyt ihan uudella tavalla vanhoja huonekaluja.. :)

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Kottaraiset


Kevättalvella, kevään korvalla syntyi parvi kottaraisia. Osittain jämäkankaita, osittain uutta amybutleria. Ajatus linnuista on kypsynyt mielessä pitkään ja kun bongasin Tilda-kirjasta (jonka nimeä en enää valitettavasti muista) linnun kaavan ohjeineen, oli aivan pakko tehdä oma versio! Nämä pyrähtävät nyt jemmaan odottamaan varsinaista tehtäväänsä, jonka aika tulee sitten joskus vuoden-parin päästä. Siihen saakka - tsirptsirp! :)


Jotain tarpeellista ja jotain somaa..




Keittiöpyyhkeet syntyivät tarpeesta. Entiset olivat jo aikansa eläneitä, eivätkä muutenkaan suuri ilo silmälle. Hetken mietin tarvitsisiko näitä oikeastaan edes blogata, mutta menköön - ovat ne niin ihanan värisiä! Samasta syystä oli suorastaan pakko mallailla merkkiä pyyhkeiden nurkkaan ja sinnehän se tiensä vakituiseen löysikin.. Pyyhkeiden koko on n. 50 x 70 cm ja kangas paikallisesta kangasliikkeestä.